Hengitä syvään. Tunne luonto.

Lappi on mahtava matkakohde. Valtava ja harvaan asuttu Lappi käsittää suunnilleen kolmanneksen Suomen pinta-alasta, mutta vasta aivan Ylä-Lapissa pääset kokemaan oikean Lapin.



Sevettijärvi

Sevettijärvi on Inarin kunnassa koltta-alueella, Itä-Lapissa sijaitseva kylä. Se sijaitsee Itäisen Jäämerentien varrella, noin 120 kilometriä pohjoiseen Inarista. Kylältä on Norjan rajalle Näätämöön matkaa noin 35 kilometriä. Sevettijärvellä on mahdollisuus kokea aidon Lapin yöttömät yöt ja kauniit revontulet.


Näätämöjoki

Perhokalastajan unelma


Näätämöjoki on sekä Suomen että Norjan merkittävimpiä lohijokia ja suosittu virkistyskalastuskohde. Joki saa alkunsa Inarissa sijaitsevasta Iijärvestä noin 80 kilometrin päässä jokisuulta. Norjan puolella joki virtaa viimeiset 30 km laskien vetensä Näätämövuonon kautta Barentsin mereen.


 Näätämöjoki on varsin vuolas ja koskinen.  Veden laatu on erinomainen. Näätämöjoella esiintyy luonnonvaraisena merilohi, meritaimen, järvitaimen, harjus ja hauki. Kalasto on täysin luontaisen lisääntymisen varassa. Joki on jaettu kolmeen eri kalastusvyöhykkeeseen, joille on erilliset lupansa. Vain paikallisilla asukkailla on verkkokalastusoikeus Näätämöjokeen. 



Talvikalastus

Talvikalastus tarjoaa sinulle rauhallisen luontoelämyksen ja raitista ilmaa joko yksin tai ystävien seurassa. Mikäpä palkitsee paremmin kuin kalasaalis, josta voi laittaa vaikkapa oman päivällisensä. Sevettijärven alueella on erinomaisia päiväretkikohteita harjuksen, ahvenen ja raudun kalastajille. Inarin erämaassa on laaja Metsähallituksen ylläpitämä moottorikelkkareitistö. Tämän reitistön varrella on useita hyviä pilkkivesiä.

Arvostettu alue

Sevettijärven-Näätämön välinen alue on Suomen järvirikkainta seutua. Kirkkaat ja äärimmäisen puhdasvetiset järvet voivat välillä olla hyvinkin syviä. Sevettijärven kylä on sekä maantieteellisesti että kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen koko Suomessa. Se on esimerkki Suomen valtion poikkeuksellisista asutustoimista toisen maailmansodan jälkeen. Kolttatilat jatkuvat noin 60 km pitkänä ja harvana helminauhana Nitsijärven Suojanperältä Kirakkajärvelle saakka. Sevettijärvi on ainoa, elävä kolttasaamelaiskulttuurin keskuspaikka Suomessa ja koko maailmassa.



Kalastus

Rauhaa ja upeita kalasaaliita voi tavoitella esimerkiksi Vätsärin, Sarmin sekä Hammastunturin erämaa-alueilta. Myös Muotkatunturin alue tarjoaa upeat puitteet kalaretkille. Harjus, taimen ja rautu ovat useiden kalastajien tavoitelajeja alueella, mutta saaliiksi on mahdollista saada myös muita alueelle tyypillisiä kaloja: siikaa, haukia ja ahvenia. Harjuksen pyytäjien kannattaa suunnata Näätämöjoen pohjoispuolella sijaitsevalle Harrijärvelle tai Mellalompololle Vätsärin erämaassa. Raudun kalastukseen erinomaisia alueita löytyy Inarijärven koillispuolisesta Vätsärin erämaasta Tuuli-, Äälis-, Surnu-, Vainos-, Pahtareikä-, ja Iso Rovijärvi, joissa voi saaliiksi saada myös komeita harreja tai taimenia. 


Monimuotoinen maasto

Sevettijärven alueella näkyvät hyvin jääkauden jäätikköjokien jäljet. Harju- ja järviketjut ovat muodostuneet lounas-koillissuuntaisesti sulaneen jään liikkeen mukaisesti. Pienten järvien ketjuja yhdistävät paikoin lyhyet koskijaksot. Harjujakso on osa merkittävää Repojoen-Inarin-Partakon-Sevettijärven harjujaksoa. Sevettijärven rannat ovat hienoa hiekkaa, kun puolestaan Ukonselkä ja Jänisjärvi ovat kivi- ja louhikkorantaisia, ja ne ovatkin lähes asumattomia. Alueella kasvaa vaihtelevasti sekametsää; välillä maasto muuttuu kuivaksi hiekkaiseksi mäntymetsäksi, välillä järvien rannat tiheiksi koivikoiksi.